Simo Korhosen matkakertomus Lontoon treenireissusta
Lontoo, tiistai 2.8.2011
Toinen varsinainen treenipäivä alkoi yhtä helteisissä merkeissä kuin ensimmäinenkin. Odottelimme CJ:tä saapuvaksi klo 11:30 noutamaan meitä Windsoriin, jossa legendaarisen manageri/valmentajan Jim Evansin sali sijaitsee. Päivän menullahan oli sovittu sparrisessio Michael Sprottin kanssa alkuiltapäivästä.
CJ tuli sovittuun aikaan ja matka kohti Windsoria saattoi alkaa hyvässä järjestyksessä. Liikenne tässä kylässä on yhtä helvettiä ja matkaan tuli monia mutkia kun CJ luovasi meitä Audillaan pahimpien ruuhkasumppujen ohi, mutta eteenpäin mentiin kuin ykkösketju lätkän MM-kisoissa.
Juho ja Petter olivat matkan aikana kohtuu totisia torvensoittajia ja vitsit oli harvemmassa kuin suihkulähteet Saharassa. Kaippa se hieman mietitytti molempia pugilisteja miten homma hoituu entistä Euroopan mestaria vastaan ja onhan Sprottilla sovittuna ottelu 24. syyskuuta Dimitrenkoa vastaankin, joten uusikin mestaruus voi tulla kyseeseen.
Saavuimme Evansin talolle sovittuun aikaan ja vanha herra oli meitä vastassa. Vastaanotto oli oikein ystävällinen ja pian Sprotkin pyyhälsi paikalle polkupyörällä. Sprott toivotti meidät tervetulleeksi sydämellisesti ja siirryimme salin puolelle valmistautumaan sparreihin, sovittuna oli että molemmat suomalaiset tahkoovat neljä erää Sprottin kanssa. Kamat vain vaihtoon ja alkulämmöt.
Antman heitettiin ensi kehään tuota kohtuullisen isoa hemmoa vastaan. Klitchkojen vakiosparraaja aloitti setin maltillisesti Petterin tyyliä ja taitoja tutkien, iskujen vaihto ei ollut ihan kesän ukkosmyrskyjen salamoinnin intensiteettiä mutta kyllä molemmat hommia tekivät. Ilma oli kuin Juhon kotisalilla Kiistolassa, kuumaa ja paksua, vain sianpaskan haju uupui, sitä Juho vähän valitteli, ei ollu ihan kotoista.
Petter työskenteli aika-ajoin mainiosti tuota Sprottin järkälettä vastaan, jabia ja tupla jabia, muutamia suoria perään ja perille meni! Ei sen puoleen kyllä Michael vanhana kehäkettuna halutessaan saattoi ottaa kapellimestarin tikun omaan hanskaansa ja sanella kokoylivoimansa takaa valssin tahtilajin. Asiallista settiä joka tapauksessa ja Petter kuittasi omat neljä eräänsä kunnialla, hienoa!
Juholle lupasin niinku heti 100 puntaa jos panee Sprottin polvilleen. Tämä houkutin kypärän takasäädöissä ”kylän Sheriffiksi” juuri ylennetty Juho mielessään lähti omaan neljään eräänsä. Alku oli jälleen kuin tulikuuman sopan syöntiä, pikkiriikkisen otettiin lusikkaan ja puhalleltiin. Mutta ei siinä kauan mennyt kun ape oli juuri sopivan syötävää ja iskunvaihto alkoi tosissaan. Juho imuroi turhan päiten Michaelin jabia ja oli itsekin kuttuuntunut asiasta ekalla erätauolla.
Toinen erä lähti käyntiin reippahaasti ja intensiteetti iskujen vaihdossa oli vilkasta kuin akkojen havainnot puhelinkeskustelussa miestensä vioista. Ei paljon Häjy kuvia kumarrellut painiessaan pohjalaasta pystypainia Sprottin kanssa, tasaväkistä oli tai ainakin näytti siltä. Juho sai upotettua muutaman loistavan vartalolyönnin jabilla ja entisen mestarin silmät muljahti murahduksen kera, ei se ruoja kyllä muuta ku kiukustunut mokomasta ja taas mentiin.
Häjy onnistui myös pariin otteeseen ujuttamaan ilkeän upparin mestarin leukoihin, mutta Haapoja sai kanssa muutaman kopin. Kaiken kaikkiaan sparri oli loistavaa. Sprott oli silminnähden tyytyväinen, samoin valmentaja/manageri Evans.
Sen verran siis eduksemme esiinnyttiin että torstaina mennään uudestaan! Henkilökohtasesti olen erittäin ylpeä molemmista hemmoistamme! Ei kumarrella kuvia ja kyllä meiltä nyrkkeilyosaamista löytyy! Vaviskaa vastustajat; Faisali ja Katajisto!
Nyrkkeilyterveisin
Boxing Companyn Simo
Nyrkkeilyterveisin
Boxing Companyn Simo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lähettäkää palautetta!